Osa 2
Tässä blogissa jatkuu käsittely digitaalisesta mediasta. Karjaluoto esitteli, että pitkään kestäneen perinteisten massamedioiden valtakauden odotetaan hiljalleen päättyvän. Uudet digitaaliset viestintäkeinot eivät suoranaisesti ole syrjäyttämässä television, radion tai printtimedian asemaa, mutta digitaaliset mediat ovat tulleet olennaiseksi osaksi nykypäivän markkinointi viestintää.
Digitaalisen kommunikaation suurin etu perinteisiin medioihin verrattuna on niiden erinomainen kohdistettavuus. Markkinointiviestinnästä on tulossa yhä henkilökohtaisempaa ja helpommin räätälöitävissä olevaa.
Toinen merkittävä etu on digitaalisten medioiden vuorovaikutteisuus (interaktiivisuus) perinteisiin massamedioihin verrattuna. Markkinointiviestintä ei ole enää perinteistä lähettäjältä vastaanottajalle -tyylistä viestintää, vaan vastaanottajat kykenevät myös vastaamaan markkinoijalle sekä keskustelemaan keskenään tehokkaammin kuin ennen.
Uudet digitaaliset mediat, erityisesti internet ja mobiili, muuttavat markkinointiviestinnän vuorovaikutteisuuden luonnetta radikaalisti. Ihmisten mediakäyttäytymisen muuttuminen on herättänyt myös markkinoijat uusien vuorovaikutteisten medioiden aikakauteen. Internet ja mobiilimedia ovat osoittautuneet erityisen hyviksi kanaviksi asiakkuusmarkkinoinnin eli asiakassuhdemarkkinoinnin välineinä.
Karjaluoton mukaan internetin käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut globaalisti räjähdysmäisesti. Internetin penetraatio on suurin Yhdysvalloissa, jossa internetiä käyttää jo noin kolme neljästä.
Euroopassa internetiä käyttää noin puolet ihmisistä, Australiassa Oseaniassa noin 60 %, Aasiassa noin viidesosa ja Afrikassa noin 6 % kansasta (vuonna 2009.) Samainen lähde kertoo Suomen internetin käyttäjämääräksi 4,35 miljoonaa henkilöä eli 83 % kansasta. Tilastokeskuksen mukaan internetyhteys on neljässä viidestä suomalaisesta kotitaloudesta.
Karjaluoton mukaan vaikka verkkomainonnan osuus koko mainoskakusta on eri Euroopan maissa vielä alle kymmenen prosentin luokkaa, on verkkomainonta olennainen osa nykypäivän markkinointiviestintää. Suomessa käytettiin verkkomainontaan (bannerimainonta ja luokitellut ilmoitukset, hakusanamainonta ja sähköisten hakemistojen myynti) vuonna 2008 noin 152 miljoonaa euroa (ilman suunnittelu- ja tuotantokustannuksia).
Verkkomainonnan osuus pienestä mainoskakusta oli vuonna 2008 noin 10 %. Verkkomainonta kasvoi edellisvuodesta yli 34 %. Verkkomainonnan kustannuksista hieman yli puolet (51,5%) syntyy bannerimainonnasta ja luokitellusta ilmoittelusta.
Digitaalisen markkinointiviestinnän muodot
Karjaluoto osoitti, että digitaalisen markkinointiviestinnän muodoista tärkeimmät ovat yrityksen oma verkkosivusto, brändätyt verkkosivustot, hakukonemarkkinointi (optimointi ja hakusanamarkkinointi), verkkomainonta (bannerit, tekstilinkkimainokset, pop-upit, leijuvat mainokset, interstitiaalit jne), viraalimarkkinointi, mainospelit. verkkoseminaarit -tapahtumat, mobiilimarkkinointi, verkkokilpailut ja -arvonnat sekä sähköpostimarkkinointi.
Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät muodot ovat Digibarometri 2009-tutkimuksen mukaan yrityksen oma verkkosivusto/palvelu, hakukonemarkkinointi, sähköpostimarkkinointi ja verkkomainonta.
Digitaalisen markkinoinnin muodoista suosiotaan ovat kasvattaneet viime vuosina erityisesti hakukonemarkkinointi ja sähköpostimarkkinointi (erityisesti uutiskirjeet). Digibarometrin mukaan erilaisten yritysten itse ylläpitämien tai muiden yhteisöpalvelujen käyttö markkinoinnissa on kasvussa, mutta niiden rooli markkinointivälineenä ei vielä ole kovin merkittävä.
Brändätyt verkkosivustot
Kirjoittaja esitteli, että brändätyillä verkkosivustoilla tarkoitetaan kampanjasivustoa, joka on luotu tietyn brändin kampanjan ympärille. Kampanjasivustosta puhuttaessa käytetään myös termejä mikrosivut/mikrosaitit. Kampanjaan tehdyt verkkosivut ele sisältävät tietoa brändistä ja yleensä myös vuorovaikutteisia elementtejä, kuten pelejä, materiaalin latauksia, esimerkiksi näytönsäästäjiä, keskustelupalstoja sekä mahdollisuutta tilata näytteitä tai uutiskirjeitä.
Brändätty verkkosivusto voi olla olemassa useita vuosia, kun taas tiettyyn kampanjaan rakennetuista sivustoista, jotka ovat olemassa eli ”elävät” vain tietyn rajallisen ajan, käytetään myös nimitystä mikrosivusto. Mikrosivusto on usein pieni, alle kymmenen sivun kokonaisuus.
Mikrosivustoa varten avataan yleensä oma verkko-osoite (esimerkiksi SK Ravintoloilla http://www.parastayössa.fi), jota mainostetaan muissa medioissa, kuten massamedioissa. Kampanjasivustoille houkutellaan kävijöitä massamediamainonnan lisäksi esimerkiksi verkkomainonnalla sähköpostimainonnalla.
Hakukonemarkkinointi
Karjaluoto painotti, että tiedon hakeminen internetistä tapahtuu pääosin hakukoneiden, kuten Googlen, avulla. On arvioitu, että yli 90 % verkon käyttäjistä käyttää hakukoneita tiedon hakemiseen internetistä.
Koska internetin käyttäjät hakevat tietoa eri yrityksistä, tuotteista ja palveluista hakukoneilla, tarjoaa hakukonemarkkinointi oivan tavan mainostaa. Ensimmäisen bannerimainoksen ilmestyttyä vuonna 1994 Yhdysvalloissa ovat verkkomainostajien panostukset siirtyneet enemmän kohti hakukonemarkkinointi.
On arvioitu. että lähes puolet kaikesta verkkomainonnan tuloista on peräisin hakukonemarkkinoinnista. Hakukonemarkkinoinnin osuus verkkomainonnasta kasvaa entisestään tulevaisuudessa.
Kirjoittajan mukaan hakukonemarkkinoinnin avulla siis pyritään näkyvyyden parantamiseen ja helpompaan löydettävyyteen. Hakukonemarkkinointia hyödyntämällä yritys saa esimerkiksi tuotteilleen ja palveluilleen paremman näkyvyyden kuin jos hakukonemarkkinointiin liittyviä aktiviteetteja ei tehtäisi.
Hakukonemarkkinointi jaetaan hakukoneoptimointiin ja hakusanamainontaan. Tutkimusten mukaan yritysten kannattaa laittaa panostuksia sekä hakukoneoptimointiin että hakusanamainontaan.
Lähde:
Karjaluoto. Heikki 2010. Digitaalinen markkinointiviestintä. Esimerrkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin. WSOYpro, Jyväskylä.
Digitime 